LuontoHoivan ja LuontoVoiman palvelut

Green Care -palveluissa hyvinvointivaikutukset syntyvät käyttämällä luontoon perustuvia toimintatapoja. Keskeistä on ohjattu luontokokemus ja luonnon tuottaman lisäarvon tiedostaminen asiakkaan tavoitteisiin pääsemisessä, sekä ohjaajan tarjoama yksilöllisiin tarpeisiin perustuva tuki.202

Luontoperustaisuus sosiaali- ja terveyspalveluissa

Luontoperustainen toiminta soveltuu terapiaan, kuntouttavaan toimintaan, oppimiseen, ennalta ehkäisevään toimintaan ja ma¬talan kynnyksen terveyttä tukeviin palveluihin. Kuntoutujille ja erityisryhmille luontoperustaiset toimintamuodot tarjoavat inter¬ventioita, jotka muun muassa tukevat ja vahvistavat osallisuutta, toimijuutta, fyysistä ja psyykkistä toimintakykyä sekä yleistä terveyttä ja hyvinvointia. Palveluita tuotetaan ammatillisesti ja tavoitteellisesti asiakkaiden kuntoutus- ja hoitosuunnitelmiin pe¬rustuen. Luontointerventioiden käyttöä on mahdollista lisätä monissa sosiaali- ja terveyspalveluissa.202

Luontoon perustuvan toiminnan ja luontokontaktien terveysvaikutukset

Luontokokemuksen hyvinvointivaikutuksista on useita teorioita. Eko- ja ympäristöpsykologiassa käytetyimmät teoriat liittyvät joko tarkkaavuuden elpymiseen tai stressin jälkeiseen elpymiseen. Biophilia-hypoteesin mukaan tarve luontoyhteyteen periytyy geenien mukana.202

Puutarhatoiminta, -terapia sekä sosiaalinen ja terapeuttinen puutarhanhoito

Tavoitteellisen puutarhatoiminnan vaikutukset fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin ja elämänlaatuun ovat myönteisiä. Puutarha-toimintaa käytetään tietoisesti esimerkiksi lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämiseen. Itse kasvatetuista puutarhanantimista ruuan laittaminen ja siitä yhdessä nauttiminen on vaikuttava ja kokonaisvaltainen kokemus.202

Miten puhua kestävyydestä tietoisesti ja täsmällisesti?

Kestävyys yhteiskunnallisena käsitteenä tuo päättäjät, tieteentekijät ja kansalaiset yhteen keskustelemaan siitä, millaisen tulevaisuuden haluamme, ja miten sitä kohti edetään. Kestävyys käsitteenä on kuitenkin moniulotteinen ja arvosidonnainen. Siksi tarvitaan tiedostavaa ja täsmällistä kestävyyspuhetta

Hyvinvointipalveluiden vaikuttavuusvalmennus: sähköinen työkirja

Tämä työkirja on osa luontoperustaisia hyvinvointipalveluita tuottavien toimijoiden ja organisaatioiden tueksi suunniteltua vaikuttavuusvalmennusta. Palveluiden vaikuttavuuden todentamisesta ja viestimisestä kannattaa kiinnostua, koska vaikuttavuuden arviointiin liittyviä menetelmiä voi hyödyntää myös palveluiden laadunvarmennuksessa ja kehittämisessä. Vaikuttavuuden todentaminen auttaa erottautumaan kilpailijoista ja vaikuttavuuslähtöinen toiminnankuvaus on välttämätöntä, jos haluaa osallistua ja menestyä tulosperusteisissa hankinnoissa. Työkirja on suunniteltu siten, että voit heti alkaa soveltaa vaikuttavuusajatteluun liittyviä työpohjia omaan palveluusi. Tukena voit käyttää valmennukseen liittyviä webinaareja. Kaikki webinaarit ja niihin liittyvät dia-esitykset löytyvät HyvinVoi-koordinaatiohankkeen verkkosivuilta: www.gcfinland. fi/kehittaminen/maaseudun-hyvinvointiyrittajyyden- koordinaatiohanke/hyvinvoi- webinaarit-/ Vaikuttavuusmallinnuksen työkirja ja siihen liittyvät valmentavat webinaarit ovat osa Luonnonvarakeskuksen Maaseudun hyvinvointiyrittäjyyden koordinaatiohanketta (HyvinVoikoordinaatio 2018–2021). Hanke sai rahoituksen Euroopan Maaseuturahastosta Manner-Suomen maaseudunkehittämisohjelman kautta.202

Ohjaajien käsityksiä sosiaalipedagogiseen hevostoimintaan osallistuvan hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä ja hevosen roolista asiakastyössä

Sosiaalipedagoginen hevostoiminta on määritelty työtavaksi, jonka tavoitteena on sosiaalisen kasvun ja hyvinvoinnin tukeminen hevosen kanssa tapahtuvassa yhteisöllisessä toiminnassa. Tavoitteenamme oli tutkia hevostoiminnan ohjaajien käsityksiä siitä, mitkä tekijät toiminnassa lisäävät osallistujan hyvinvointia ja mikä on hevosen rooli asiakastyössä. Tutkimuksemme viitekehyksenä on kestävän hyvinvoinnin teoria, johon peilaten analysoimme ohjaajien käsityksiä ihmisen ja hevosen välisestä yhteistoiminnasta. Tutkimusaineistomme koostui hevostoimintaohjaajien vuosina 2021–2022 täyttämistä laatukäsikirjadokumenteista (n=67), joista analysoimme kahden avoimen kysymyksen vastauksia laadullisella sisällönanalyysillä teoriaohjaavasti. Ohjaajien käsitysten mukaan hevostoiminnan vaikuttavat tekijät liittyvät merkityksellisiin vuorovaikutussuhteisiin, läsnäoloon, toimijuuteen sekä elämisen perustarpeiden merkityksen osoittamiseen. Ohjaajien käsitysten mukaan hevosen rooli on tukea niin ohjaajaa kuin asiakasta vuorovaikutteisessa työskentelyssä. Tutkimuksen perusteella hevoselle annetaan emotionaalisen työn tekijän rooli, mikä edellyttää työn luonteen pohdintaa myös siitä näkökulmasta, miten hevonen toiminnan kokee. Jatkotutkimuksissa tulisi tarkastella monilajisen vuorovaikutuksen etuja, haittoja ja edellytyksiä sekä sopivia tutkimusmenetelmiä vaikutusten arvioimiseksi niin ihmisen kuin eläimen näkökulmasta

Caring for people and nature: A Summary Report on Green Care and place-based sustainability in Finland

THIS REPORT’S HIGHLIGHTS About Green Care in Finland: Green Care is a growing phenomenon in Finland, with almost 800 service providers. It covers a wide range of diversified services and is distributed evenly across the provinces; The Green Care Finland Association has over 500 members and is the largest network of Green Care professionals currently operating at national level in Finland. Since 2010, it has contributed to the development of the field through networking, development, training, and certification activities; According to the Green Care Finland Association, Green Care practices include: i) therapy and rehabilitation services, ii) health and wellbeing promotion services, iii) foster and education services, iv) supported wellbeing promotion activities, and v) voluntary and self-motivated recreation activities; In order to guarantee the quality and legitimacy of services, the Green Care Finland Association currently certifies service providers with two different ‘Quality Marks’— ‘Nature Care’ and ‘Nature Empowerment’. These certifications help prospective clients select services that align with their needs and expectations; Green Care practices have the potential to support Finland’s national sustainable development strategy (titled “The Finland We Want by 2050”). The strategy is aligned with several Sustainable Development Goals (SDGs), including, health and well-being (SDG 3), reduced inequalities (SDG 10), responsible consumption and production (SDG 12), and life on land (SDG 15). The COVID-19 pandemic has highlighted the potential of Green Care practices to promote human well-being; over the last few years, Finnish citizens have engaged in more outdoor recreation due to restrictions on mobility and social activities About caring in Green Care: From an ‘ethics of care’ perspective, caring is a process, rather than a one-time intervention. Caring is made tangible through practices and inspired by values and ethics. It always involves relationships, underscoring humans’ interdependence with other humans and with the natural world; In order to understand why and how Green Care practitioners do what they do, it is helpful to notice all the caring practices they perform. Green Care are often part of a broader set of activities linked to supporting and appreciating place-based sustainability; In our study, Green Care practices are motivated by a sense of care for social inclusion, by the experience of human-nature disconnection and of urban-rural disconnection, and by a love for nature; Caring processes are shaped by caregivers, care receivers, and the natural environment in which they take place— including plants, animals, landscapes, and ecosystems more broadly. In order to make Green Care effective, it is important to give voice to all those involved, and to continuously improve the practices based on dialogue and feedback; Because Green Care practices are innovative and require ongoing experimentation and tinkering, learning is essential for both participants and practitioners. About Green Care practitioners: Green Care practitioners are social innovators—they offer novel solutions to meet social needs and to enhance societal well-being. Practitioners act at the interface of different sectors, creating new networks, thus contributing to social capital; It takes a range of both material and immaterial resources to make Green Care happen. Resources are found at many levels: structural, organizational, community, and personal; Values and emotions matter greatly for Green Care entrepreneurs, and need to be taken into account to realize successful and effective initiatives; Local context and resources are crucial for the success of Green Care practitioners: they influence the development of social relationships, as well as relationships with specific places (including cultural and natural dimensions). At the same time, Green Care practices contribute to shaping the local context and to sustaining, appreciating, and enhancing local resources. About Green Care and place-based sustainability: Green Care practices are designed to benefit specific target groups, but when Green Care practitioners care about sustainability, their practices can contribute to the well-being of all species; Using local resources in and for Green Care activities can promote and enhance placebased sustainability; It is important to see Green Care practitioners as more than just service providers. They can be social innovators with broad social and ecological values, whose initiatives have beneficial impacts for the wider community and ecosystems; Policy makers and researchers could do more to appreciate the full range practices performed by Green Care practitioners, and specifically recognize and support their contributions to place-based sustainability

Agri-environmental and rural development indicators: a proposal

The present work is a proposal of a set of indicators prepared for the Ministry of Agriculture and Forestry. The indicators are to be used in monitoring the implementation of the Ministry's strategy for sustainable use of natural resources. The core of the present work is in setting up an indicator system, which is structured around specific themes. The focus is on the assessment of agricultural and rural development. At the end, an attempt is made to provide a comprehensive picture by considering the mutual inter-linkages between the various indicators

Terveysmetsätoiminta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Luontoympäristöt ovat suomalaisille tärkeitä vapaa-ajanvieton ja harrastamisen paikkoja. Suomalaisten mielipaikat löytyvät metsistä ja järvien rannoilta. Luonto rauhoittaa, kannustaa liikkumaan ja voi olla paikka ihmisten välisille tapaamisille. Vapaa-ajan omaehtoinen toiminta luonnossa tukee terveyttä ja hyvinvointia, mikä on tärkeää kansanterveydellisesti. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä luontokontaktien määrää voidaan lisätä esimerkiksi arki- ja virkistysympäristöjen suunnittelun keinoin. Luontoperustaisia toimintatapoja on mahdollista lisätä myös monissa sosiaali- ja terveyspalveluissa asiakkaiden kuntoutus- ja hoitosuunnitelmiin perustuen. Julkaisu esittelee tietoa ja käytännön vinkkejä luontokontaktien lisäämiseen ja ohjattuun luontoavusteiseen toimintaan ja palveluihin. Terveysmetsiä on perustettu eri puolilla maailmaa. Suomessakin erityisiä terveysmetsäalueita ja -reittejä on perustettu hiljattain sairaaloiden läheisyyteen. Julkaisu sisältää sekä koottua tutkimustietoa että Kainuun Terveysmetsämallit työ- ja toimintakyvyn edistämisessä -hankkeessa opittua kokemuksellista tietoa terveysmetsätoiminnan suunnittelusta ja toteutuksesta. Julkaisussa esitellään Kajaanin Sairaalanrinteen terveysmetsä. Toisena esimerkkinä terveysmetsä-toimintaan soveltuvasta kohteesta kuvataan Metsähallituksen retkeilykohde Kuhmossa. Myös muualla Suomessa on toteutettu samaan aikaan terveysmetsäkonsepteja, joista tässä julkaisussa esitellään syyskuussa 2023 avattu Lahden terveysmetsä sekä lokakuussa 2023 avattu Kouvolan terveysmetsä. Terveysmetsät voivat lisätä tietoisuutta ja kiinnostusta metsäluonnon terveysvaikutuksista. Julkaisu on tarkoitettu kaikille luontoperustaisista hyvinvointiratkaisuista kiinnostuneille. Sitä voivat hyödyntää esimerkiksi kuntien hyvinvointikoordinaattorit ja -suunnittelijat, liikuntapalveluiden, nuorisotyön, kasvatus- ja opetusalan ammattilaiset sekä työllisyyspalveluiden asiantuntijat. Hyvinvointialueilla julkaisun tarjoamaa tietoa voidaan soveltaa esimerkiksi perusterveydenhuollossa, terapiapalveluissa ja kuntoutuksessa, psykiatrian yksiköissä, perhetyössä ja sosiaalityössä. Soveltamismahdollisuuksia on myös esimerkiksi maahanmuuttajien kotoutuksessa, kehitysvammaisten ja ikäihmisten päivätoiminnassa, sekä mielenterveys- ja päihdepalveluissa. Tietoa voivat soveltaa myös esimerkiksi yksityiset tai julkiset luontoalan toimijat, työterveyshuollon ammattilaiset sekä järjestöjen ja yhdistysten työntekijät ja vapaaehtoiset